Etiopialaiset juhlapyhät, osa 2: Meskel

Olipa kerran keisarinna nimeltä Pyhä Helena. Hän oli Rooman valtakunnan ensimmäisen kristityn johtajan, Konstantinus Suuren äiti. Vuonna 326 Helena näki näyn. Tässä näyssä hänelle kerrottiin, että jos hän sytyttää kokon, siitä nouseva savu johdattaa hänet piilopaikkaan, josta löytyy haudattuna risti, jolle Jeesus ristiinnaulattiin. Ja juuri näin kävi. Helena löysi tämän pyhän ristin piilopaikan.

Miten tarina liittyy Etiopiaan? Keskiajalla patriarkka Aleksandria antoi Etiopian keisari Dawitille puolet tästä rististä palkkiona siitä, että Etiopiassa oli suojeltu koptikristittyjä.

Kerrotaan, että palanen tätä ristiä löytyy noin 70 kilometriä Dessien kaupungista luoteeseen sijaitsevasta Gishen Mariam-kirkosta.

Ristiin liittyvä tarina ja historia on niin voimakas, että sen ympärille muodostui yksi Etiopian tärkeimmistä kansanjuhlista.  Meskeliä (tarkoittaa tosi ristiä) on juhlittu jo yli tuhat vuotta.

DSCF9262

Juhla jakaantuu kahteen päivään. Ensimmäistä päivää vietetään 26.syyskuuta ja sitä kutsutaan Demeraksi.

Tuolloin myydään keltaisia kukkia, kirkkojen isot herrat johdattavat seremonian alkuun, kaduilla lauletaan, ja pimenevän illan myötä sytytetään kokkoja.

DSCF9254

Kun liekit leimahtavat kunnolla roihuamaan, kokon ympärillä alkaa tanssi ja laulu.

Vanhan perinteen mukaan täytyy olla tarkkana, kun kokon puut jossakin vaiheessa romahtavat. Nimittäin se ilmansuunta, johon kaatuvat puut osoittavat, kertoo minne päin maata tulee isoja viljasatoja, ja pysyykö rauha tulevana vuonna siellä päin maata. Juhlan aikana voidaan myös omassa mielessä luvata tehdä hyviä tekoja rakkaillemme tulevana vuonna.

Seuraavana päivänä, itse Meskel-päivänä, 27.syyskuuta, syödään ja juodaan ja mennään kokkopaikalle, josta löytyvällä tuhkalla voi piirtää ristin otsaansa.

DSCF9297

DSCF9292

Meskel-juhlinta on lopullinen naula arkkuun sadekaudelle.

Vaikka uusi vuosi aloittaa kesän, eivät sadekuurot ole mahdottomia sen jälkeisinä viikkoina. Ne ovat kuitenkin harvinainen näky Meskelin jälkeen.

Jos kokkoa polttaessa sataa, se ei kuitenkaan menoa haittaa, sillä sateen sammuttama kokko tietää hyvää onnea tulevalle vuodelle.

Oma Meskel-juhlani oli sekoitus vanhaa ja uutta. Tuntui siltä, kuin olisin ollut jonkin sortin Afrikka-kliseessä. Tanssia ja laulua pimeässä nuotion ympärillä, onnellista. Samalla tuntui erittäin kotoisalta, suomalaiselta, jopa juhannusmaiselta. Kokko roihuaa ja sataa vettä ja pikkaisen hytistään.

DSCF9302DSCF9307

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s