Kotimaa ja vessat

Voisin kirjoittaa Suomi-lomastani ihan mitä vaan, mutta kirjoitan vessoista.

Sain jonkinlaisen ahaa-elämyksen kautta kulttuurishokin ollessani ystävien kanssa kesäretkellä Isossa Vasikkasaaressa Espoossa.

Vierailin tuolla keskellä merta sijaitsevassa kauniissa saaressa juuri remontoiduissa saniteettitiloissa, joissa täytin juomapulloni vessasta löytyvästä vesihanasta ja toimitin tarpeeni putipuhtaassa vesivessassa.

Halutessani olisin vielä voinut käyttää viereisestä kopista löytyvää suihkua.

Ison Vasikkasaaren yleinen vessa – ja sama koskee kaikkia julkisen paikan vessoja, joita loman aikanani käytin Suomessa – oli siistimpi ja toimivampi kuin yksikään Etiopiassa näkemäni tai kokemani vessa.

Elämme Suomessa täydellisessä vessakuplassa. Kuulumme tässä(kin) asiassa maapallon pikku eliittiin.

Sanitaatiopalveluiden kehittäminen on eittämättä yksi ihmiskunnan tärkeimmistä lääketieteellisistä keksinnöistä.

Huuhdeltavan vesivessan keksijäksi katsotaan brittiläinen Alexander Cumming, joka patentoi ideansa S-mallisesta wc-pöntöstä vuonna 1775. Saarivaltiosta keksintö levisi maailmalle – pitkälti muihin länsimaihin. Isossa osassa maailmaa vesivessa on tuntematon käsite.

Opin hiljattain, että maapallolla elää reilut miljardi ihmistä – noin 15 prosenttia meistä kaikista – joilla ei ole pääsyä minkäänlaiseen vessaan.

Sen lisäksi 2.5 miljardia ihmistä – noin 35 prosenttia meistä kaikista – on vailla kunnollisia tai turvallisia saniteettipalveluja eli vessaa, joka tarjoaisi yksityisyyden tai sijaitsisi esimerkiksi naisille turvallisessa paikassa.

Puutteellinen sanitaatio on osasyy suureen lapsikuolleisuuteen etenkin Aasiassa ja Afrikassa. YK:n arvion mukaan 5000 lasta kuolee maailmassa joka päivä ripulitauteihin puutteellisesta sanitaatiosta johtuen.

Tällöin ei tarkoiteta ainoastaan kunnollisten vessojen puuttumista, vaan siitä aiheutuvia vesipisteiden saastumista ja tautien leviämistä.

Vesivessa on Etiopiassa rikkauden symboli. Jos kohtaan ihmisen, jolla on kotonaan vesivessa, hän on todennäköisesti hyväpalkkaisessa työssä.

Vesivessa on hyvin länsimaalainen  ilmiö, niin kuin ovat myös vessapaperi ja vessanpöntöstä alas huuhdeltavat vessapaperin hylsyt.

Iso osa siitä maailmasta, jolla on pääsy vessaan, kyykistyy alas tarpeiden tekemistään varten. Vessapaperin sijaan käytetään vettä. Näin tekevät myös etiopialaiset. Kärpäsiä kuhisevat reiät lattiassa herättävät suurta ällötystä monessa suomalaisessa.

Vesivessa on nerokas, mutta tuhlaileva keksintö. Suomalaisen päivittäisestä noin 155 litran vedenkulutuksesta vajaa kolmasosa kuluu vessanpöntön huuhteluun.

Ajatus resurssiniukasta maailmasta, jossa sen arviolta 9 miljardia ihmistä vuonna 2050 käyttää vesivessaa, on kauhistuttava, ellei mahdoton.

Sen takia tälläkin hetkellä kampanjoidaan vähemmän vettä tuhlaavista vessoista ja kuivakäymälöistä. Suomalainen Huussi ry tekee tässä aika esimerkillistä työtä. Kestävien sanitaatiopalveluiden kehittämisen ympärille on myös syntynyt liiketoimintaa.

Vessasta ja vessassa käymisestä puhuminen on vähän kiusallista. Ehkä siksi se ei ole ollut kovin korkealla politiikan – saati avunantajien – agendalla monessa maassa. Se on sääli.

Kummastelen Etiopiassa sitä, että ulkomaisten investoijien rahat kelpaavat hyvin siltoihin, teihin ja tehtaisiin, mutta sanitaatio-ongelma on vielä pitkälti ratkaisematta.

Suurin osa jätevesistä menee suoraan jokiin tai järviin, eikä läheskään kaikilla ole pääsyä minkäänlaiseen vessaan. Millaisia ovat terveys- ja ympäristöongelmat yli 200 miljoonan asukkaan Etiopiassa vuonna 2100?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s