Tekeillä on baseline-tutkimus

Miten selvitetään, saadaanko kehitysyhteistyöllä aikaan positiivista muutosta?

Mahdollisesti ainakin tekemällä perusteellinen baseline-tutkimus.

Tällä hetkellä koordinoin yhdessä kollegoiden kanssa meidän projektin baseline-tutkimusta.  Tämä työ vie minut lempimestoilleni eli eri puolille Etiopian maaseutua.

Suomennettuna baseline on lähtötasotutkimus. Tällainen tutkimus pitäisi tehdä/tehdään kaikissa kehitysyhteistyöprojekteissa, sillä se on ainoa tapa arvioida hankkeen päättyessä, ollaanko saatu aikaan mitään hyödyllistä.

Toki projektiamme arvioidaan monelta muultakin kantilta. Mutta lähtötasotutkimuksen avulla voimme selvittää, autammeko kaikkein köyhimpiä. Ei vain bisnesmiehiä ja muita, joilla menee jo kohtuullisen kivasti.

Vielä yksinkertaistettuna:

Oletetaan, että projektin alkaessa viljelijä x menettää 20 prosenttia sipulisadoistaan sadonkorjuun jälkeen esimerkiksi puutteellisista varasto-oloista johtuen.

Projektin loppuessa viljelijä x menettääkin vain 5 prosenttia. Tai ehkä 50 prosenttia? Voidaan siis edes varovaisesti arvioida, onko meidän läsnäolosta täällä ollut hyötyä – tai kenties haittaa.

Tietenkin on monta muutakin syytä, jotka vaikuttavat tuohon tulokseen. Nämä rajoitteet pidämme mielessä.

Tutkimus ei ole tyylipuhdasta tiedettä. Esimerkiksi sato-arvioinnissa luotamme viljelijöiden sanaan. Koska meillä on noin 400 viljelijän otos, emme millään ehdi mittaamaan kaikkien sipulisäkkien painoja tai laskemaan jokaista peltopinta-alaa GPS-mittaimilla. Tässä tulee myös aikarajoite vastaan. Meidän pitäisi olla tekemässä haastattelut juuri sadonkorjuun jälkeen.

DSCF7630

Meitä on tässä suuressa hommassa avustamassa 16 paikallista nuorta, joilla on aiempaa kokemusta kyselytutkimuksista. He ovat ne ahkeroijat, jotka haastattelevat viljelijöitä.

Sen lisäksi saamme ekstraajiksi muutaman koodaajan, jotka syöttävät kyselytiedot tietokoneelle. Sen jälkeen analysoimme datan ja kirjoitamme siitä koosteraportin.

Hankitun tiedon avulla projektimme voi puolestaan tehdä päätelmiä siitä, mitä kannattaa rahoillamme edistää ja mitä ei. Esimerkiksi jos kaikki kohdealueen viljelijät jo käyttävät typensitojakasveja maanparannukseen, ei rahoja kannata tuhlata sen asian edistämiseen erilaisilla trainingeilla (joita täällä rakastetaan :)).

Olen valmistellut tätä kyselytutkimusta varmaan joulukuusta lähtien ja käynyt testaamassa lomaketta monessa viljelijätaloudessa.

Aika usein minua on hävettänyt varastaa viljelijöiden aikaa tällaiseen. He joutuvat usein jättämään työnsä kesken ja vastailemaan kysymyksiini monen pitkän tovin verran.

Häpeän sijaan ajattelen nykyään myös niin, että tämä kysely on mahdollisuus viljelijälle tuoda äänensä kuuluviin, ja kertoa mitkä ovat hänen elinkeinonsa suurimmat pullonkaulat.

Kenties kukaan ei aiemmin ole kysynyt heiltä, mitä kannattaisi tehdä?

Luokkahuoneessa harjoittelua.
Luokkahuoneessa harjoittelua.

Tämä on minulle oikein mieluista hommaa:  ihmisten kanssa olemista ja käytännön työtä toimistossa istumisen sijaan, läpinäkyvyyden edistämistä, ihmisten motivointia ja informaation esittämistä sellaisessa muodossa,  että se on ymmärrettävää ja kiinnostavaa.

Sen lisäksi minulla on tässä hommassa aivan mainio paikallinen kollega, hyvän huumorintajun omaava työkaveri, jonka kanssa työnteko on ihan silkkaa nautintoa. Tuollaisia tyyppejä pitäisi kaikilla tulla vastaan työelämässä. Niitä ei tarvitse olla montaa. Yksikin riittää.

2 thoughts on “Tekeillä on baseline-tutkimus

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s