Kissed by a rose

Voi suomalainen ruusuntuotanto. Jos etsit kuihtumisellesi syytä, löydät sen Keniasta Naivasha-järven rannalta tai sitten Bahir Darin kaupungin suurimman ruusuntuottajan lukuisista kasvihuoneista, joista kuljetetaan joka päivä 150 000 ruusua kohti eurooppalaisia markkinoita.

Afrikka on tulevaisuuden manner ja Etiopia pyrkii maailman kukkateollisuuden keskukseksi.

Tällä viikolla tiimimme vieraili yhdessä Etiopian suurimmista ruusutarhoista. Vielä jokunen vuosi sitten Etiopiassa ei ollut juurikaan kukkatuotantoa. Alan suvereeni valtias oli etelän rajanaapuri Kenia.

Nyt Etiopian kukkateollisuus työllistää lähes 100 000 ihmistä ja kukkaviennin kasvu on ollut 50 prosentin luokkaa vuodesta 2008 lähtien. Etiopia on Hollannin jälkeen maailman toiseksi suurin ruusuntuottaja.

DSC00089

Miksi kasvattaa ruusuja Etiopiassa?

Oikeastaan kysymyksen voisi asetella näin: miksi Etiopiassa ei kasvatettaisi ruusuja?

Aurinko paistaa ympäri vuoden ja korkea ilmanala sopii ruusuille.

Vettä on saatavilla lähes ilmaiseksi, jos tuotanto suunnitellaan Etiopian järvien yhteyteen.

Ruusujen kasvattaminen täällä päin maailmaa on myös ekologisesti perusteltua, koska kasvihuoneet lämpenevät auringon voimalla. Ruusun hiilijalanjäljestä kuljetuksen osuus on pikkuruinen.

Ja sitten on Etiopian tärkein kilpailuetu Keniaan nähden: työvoima on täällä vielä halpaa. Vierailemassamme ruusutarhassa työntekijöiden keskipalkka on noin 600 etiopian birraa kuukaudessa (palkka maksetaan päiväperustaisesti tehtyjen työpäivien mukaan). Tämä tekee noin 24 euroa.Verrattuna alan keskipalkkoihin tämä on kuulemma vielä melko hyvä palkka.

DSC00114

Kuvio on tuttu: teollisuuden uudet keskittymät syntyvät niihin maihin, joissa työvoima on halpaa.

Suomalainen ruusuntuotanto ei ole enää kannattavaa bisnestä, se ei pysty kilpailemaan Etiopian ja Kenian kanssa. Kymmenessä vuodessa viljelyala on vähentynyt 45 hehtaarista alle viiteen hehtaariin.

Etiopia porskuttaa ja tuottaa kovalla tahdilla ruusuja, suosituimpana lajikkeena viljelyssä on tummanpunainen Upper Class. 

DSC00094

Mitä ajatuksia visiitti herätti?

Vaikuttavaa toimintaa. Ei Etiopialta kunnianhimoa puutu.

Vierailemamme ruusutarha työllistää 800 ihmistä, mikä tekee siitä Bahir Darin tärkeimpiä työllistäjiä.

Ruusutarhan johtaja kertoi, että muutama vuosi sitten lähes kukaan Amharan läänissä ei uskonut, että tähän pystyttäisiin.

Mutta siellä ne nyt ovat, keskellä kuivaa peltomaisemaa, 40 yhden hehtaarin kokoista kasvihuonetta.

Koko Etiopian kukkateollisuus on luotu valtavalla vauhdilla, vain muutamassa vuodessa.

Ulkomaisia investointeja kannustetaan erilaisilla verohelpotuksilla. Maailman suurin kukkaimperiumi, intialainen Karuturi Networks, laajentaa tällä hetkellä juurikin Etiopiaan.

Visiitti myös mietitytti. Osa työntekijöistä näytti hyvin nuorilta, ja kysyimme asiasta. Alaikäraja töiden aloittamiseen kukkatarhassa on 16 vuotta.

Kysyimme nuoren näköiseltä tytöltä hänen töistään. Hän sanoi, ettei ole koskaan käynyt kouluja. ‘At least she has a job’, kollega sanoo ja kertoo minulle, että myös hänen veljensä on kasvihuoneilla töissä.

DSC00134

Ruusutarha hyödyntää integroidun kasvinsuojelun menetelmiä – eli pyrkii vähentämään kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä. Plussaa siitä.

Kasteluvesi saadaan Tana-järvestä. Se kyllä herätti hieman kysymyksiä, koska Keniassa ruusutuotanto on kuihduttanut alueen vesistöjä.

Kysymykselle Tana-järven käytöstä kastelualtaana ei oikein tullut vastakaikua, muuta kuin että ‘We are very lucky to have the lake’.

Kun kasvihuoneet rakennettiin, osa kyläläisistä menetti maansa.

Maat korvattiin viljelijöille, mutta tarhan johtaja sanoi, että he haluaisivat vielä jotenkin hyödyttää toiminnallaan alueen viljelijöitä. Tavoitteena on tehdä alueesta jakelukeskus, josta lähituottajien mangoja ja papuja voitaisiin lähettää vientituotteina Eurooppaan.

DSC00122

Ruusupakkaamossa työntekijöiden radiossa soi Haddawayn ‘What is Love’.

On siinä joku ironia ja ajankuva: 24 euron kuukausipalkalla etiopialaiset pakkaavat Upper Class-ruusuja eurooppalaisille.

Baby don’t hurt me, no more.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s