Uusin superfood teff – Etiopian lahja maailmalle?

Olen elänyt valheessa. Minulle Etiopian yleisin ruokalaji, injera, on ollut melko mitäänsanomaton, harmaa ja hapan taikinalätty.

Voi kuinka väärässä olenkaan ollut.

Injerasta on vuosituhansien saatossa muovautunut etiopialaisen ruokavalion peruspilari hyvästä syystä.

Injera valmistetaan perinteisesti Etiopiasta kotoisin olevasta teff-viljasta, joka on maan ravitsevin viljelykasvi. Teffin syötäväksi korjattavat osat, siemenet, sisältävät runsaasti proteiinia, rautaa, kalsiumia sekä hyödyllisiä aminohappoja.

Teff on gluteeniton, ravitseva vilja. Niin kuin on myös hittituote kvinoa – mutta kvinoa on jo ihan 2013.

2014, make room for teff.

Nyt teffin ravitseviin ominaisuuksiin on nimittäin herätty muuallakin maailmassa. Siitä povataan Etiopian lahjaa maailmalle, uutta kahvia.

Mutta miksi teffiä hehkutetaan nyt? Ehkä länsimainen ruokavalio tarvitsee vaihtelevasti superfoodeja ja syntipukkeja. Viime aikoina gluteeni on ollut ruokavalioiden syntipukki, en kyllä ymmärrä miksi (ellei kyseessä ole keliakia), eivätkä kai ymmärrä tiedemiehetkään.

Teff (Eragrostis tef). Kuvan lähde:  The New Oxford Book of Food Plants (J.G.Vaughan & C.A.Geissler).
Teff (Eragrostis tef). Kuvan lähde: The New Oxford Book of Food Plants (J.G.Vaughan & C.A.Geissler).

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jo kauan ennen kuin teff-villitys alkoi länsimaissa, on tätä ihmeviljaa korjattu sadoksi Afrikan sarvessa.

Teff tarkoittaa amharan kielellä kadoksissa olevaa, kadonnutta. Nimi tulee siitä, että sen siemen on niin pienikokoinen.

Pikkuruiset siemenet jauhetaan jauhoksi, ja jauhoista tehdään injeraa. Ja injera puolestaan on paljon enemmän kuin pelkkä harmaa lätty.

Se on haarukka ja veitsi ja lautanen sekä tapa koota ihmiset syömään yhdessä. Sen sijaan, että ruoka syötäisiin omilta lautasilta, etiopialaiset kerääntyvät aterioimaan yhteisen injeran ääreen.

Kahvi on Etiopian tärkein vientituote, mutta teff on vehnän, maissin ja durran ohella Etiopian tärkeimpiä viljelykasveja.

Se peittää 28 prosenttia Etiopian viljellystä alasta, enemmän kuin mikään muu viljelykasvi maassa.

Perinteisesti teffiä kasvatetaan ylängöillä, mutta se soveltuu monenlaisiin ilmastoihin ja korkeuksiin. Se ei ole maaperän tai lämpötilan suhteen kranttu ja on suhteellisen taudinkestävä. Varastoissa sitä voidaan säilyttää useita vuosia sen laatua vahingoittamatta.

Teffin merkitys ruokaturvakasvina ei ole kuitenkaan sama kuin ennen.

Kysynnän kasvaessa teffin hinta on noussut ja siitä on tullut maaseudun köyhemmälle väestölle liian kallis. Nykyisin teff on viljelijöille cash crop, joka myydään varakkaille kaupunkilaisille.

Teffille olisi kysyntää Etiopian rajojen ulkopuolella, mutta toistaiseksi sen vienti on kiellettyä Etiopiasta.

Kielto on ollut voimassa vuodesta 2006. Päätöksen taustalla oli teffin kohonnut hinta. Vientikiellolla tärkeä vilja haluttiin pitää paikallisen väestön saatavilla.

Kansainvälisen ruokapolitiikan tutkimuskeskuksen IFPRI:n tutkimuksen mukaan vientikiellot tosin voivat vain pahentaa ruuan hinnan nousua. Etiopian tapauksessa teff onkin vientikiellosta huolimatta edelleen liian kallis vilja maaseudun väestölle.

Teff sopii viljeltäväksi moneenlaiseen maisemaan. Kuva: Thomas Dubois
Teff sopii viljeltäväksi moneenlaiseen maisemaan. Kuva: Thomas Dubois

On epävarmaa, jatkuuko vientikielto kysynnän kasvaessa maailmalla. Toistaiseksi teffiä on pienimuotoisesti alettu viljellä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Israelissa ja Australiassa.

Etiopia ei ole kieltänyt teffistä jatkojalostettujen tuotteiden, kuten injeran vientiä.

Tälläkin hetkellä siis Addis Abebasta lähtee lentokoneita harmaita injerarullia kyydissään kohti etiopialaisia ravintoloita ympäri maailmaa.

Potentiaalisia vientituotteita (Teffinitely! Siinä ilmainen nimiehdotus, jos oot perustamassa teff-firmaa) olisivat myös erilaiset teff-valmisteet, kuten keksit ja puurot.

Mutta kävelevätkö etiopialaiset pienviljelijät vihellellen pankkiin johtuen teffin kysynnän kasvusta lännessä?

Valitettavasti näin ei taida olla. Matkalla länsimaisen supermarketin hyllylle teff kulkee lukuisten välikäsien läpi. Pienviljelijälle jäävä tuotto tuosta prosessista ei yleensä ole kovin suuri.

Jonkun raaka-aineen kysynnän kasvu ja hintojen nousu ei automaattisesti hyödytä pienviljelijöitä. Korkeampi hinta voi hyödyttää niitä, jotka ovat ruuan nettotuottajia tai jotka pystyvät lisäämään tuotantoaan. Sellaisissa talouksissa, joissa suurin osa kotitalouden tuloista kuluu ruuan ostamiseen, ruuan hinnan nousulla voi olla tuhoisat vaikutukset.

Yksi esimerkki samankaltaisesta kehityksestä on aiemmin mainitsemani kvinoa, jonka kasvanut kysyntä länsimaissa johti osassa tuottajamaita siihen, ettei paikallisilla ihmisillä ollut kohonneen hinnan takia enää varaa ostaa sitä.

Kvinoa-tapaus on yksi esimerkki maailman ruokajärjestelmän monimutkaisuudesta ja meidän kuluttajien valintojen kauaskantoisista vaikutuksista.

Teffin merkitys Etiopialle on kiistaton. Parasta olisi, jos sen hyödyistä ja ravitsemusvaikutuksista nauttisi paikallinen väestö.

Tällä paikallisella viljelykasvilla voitaisiin myös tuottaa esimerkiksi ravitsevia kouluruokia ja sitä voitaisiin toimittaa ruokaturvattomille alueille ruoka-apuna (Etiopiassa edelleen reilut 2,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua. Toimitettu ruoka ei läheskään aina ole paikallista).

Onko teff sinulle tuttu vilja? Oletko maistanut injeraa? Helsingistä löytyy yksi etiopialainen ravintola, Kuningatar Saba. Kysypä seuraavalla kerralla heiltä – tai missä tahansa etiopialaisessa ravintolassa käytkään – mistä he saavat injeransa. Tuodaanko se Etiopiasta, vai valmistetaanko se jostakin muusta viljasta?

p.s. Suomessa viljellään montaa hyvää keliatikoille soveltuvaa gluteenitonta viljaa, esimerkiksi kauraa, tattaria ja hirssiä.

6 thoughts on “Uusin superfood teff – Etiopian lahja maailmalle?

  1. Alkoi kovasti tehdä mieli mennä syömään Kuningatar Sabaan. Kiitos vinkistä ja blogista. Tuo raaka-aineen hinnan nousu on kaksipiippuinen juttu, niin kuin kirjoitat. Afrikasta löytyy alueita, jotka on pusikoituneet, koska ruoan alhaisen hinnan vuoksi ei kannata viljellä. Luulisi, että ruoan korkea hinta houkuttaisi takaisin alkutuotantoon niitä, joiden tuloista nyt suurin osa menee siihen ruoan ostamiseen? Monen tekijän summa, vaikea asia. Hienoa, että pääsit Etiopiaan töihin. Näitä juttuja on kiva lukea ja kommentoida.

    1. Kim, aivan mahtavaa että luet blogia! Tekijä kiittää. Tätä on ilo tehdä ja toivottavasti se näkyy myös kirjoituksissa! Vapaa-aika on täällä vähän rauhallisempaa kuin Suomessa ja inspiraatio iskee usein! Niin luulisi, että korkea hinta houkuttaisi nettotuottajaksi. Tiellä on kuitenkin monia esteitä, esimerkiksi viljelymaan saanti naisilla, maattomilla tai leskeksi jääneillä.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s