That is the Problem, Don’t Forget Your Coffee ja muita tavallisen työpäivän tapahtumia.

On olemassa tiettyjä universaaleja aikuiselämän kokemuksia ja yksi niistä on uuteen työkulttuuriin sopeutuminen. Tiedossa on kulttuurishokkeja ja toivottavasti sopeutumista ja huvittavia hetkiä. Niin oli tällakin kertaa, kun aloitin työt kehitysyhteistyöprojektissa täällä Bahir Darissa, Etiopiassa.

Agro-BIG-projektimme tiimi on kasattu vasta viime vuoden aikana ja mitään kankeita näin-on-aina-tehty-ja-siksi-tehdään-niin-nytkin-toimintatapoja ei ole ehtinyt muodostumaan. Tässä muutamia havaintoja.

Näkymä yhdestä työpaikkamme ikkunoista. Maatalous on täällä ihan kaikkialla. Ei vaan maaseudulla, vaan myös kaupunkien laitamilla. Näitä maisemia katsellessa tilastot muuttuvat todellisuudeksi. Etiopiassa maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on yli 40 prosenttia ja maatalous työllistää 80 prosenttia väestöstä. Kuva: Atte Penttilä
Näkymä työpaikan ikkunasta. Maatalous on täällä ihan kaikkialla. Ei vaan maaseudulla, vaan myös kaupunkien laitamilla. Näitä maisemia katsellessa tilastot muuttuvat todellisuudeksi. Etiopiassa maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on yli 40 prosenttia ja maatalous työllistää 80 prosenttia väestöstä. Kuva: Atte Penttilä

Osa 1: Small talk

Nautin erityisen paljon small talkista kollegoiden kanssa. Keskustelutuokiot noudattavat rutiinia, joka menee suunnilleen näin:

Apulaisemme tuo aamukahvin työhuoneeseen ja minä jatkan töitteni parissa. Muutaman minuutin päästä etiopialainen kollegani tokaisee: Don’t forget your coffee. Sitten alkaa kahvijutusteluhetki.

 Yleensä vaihdamme kokemuksia, minä kerron Suomesta ja hän Etiopiasta. Sitten kun kysyn jotain, vastaus on usein: Yea, yea, that is the problem.

So, is land tenure a serious issue here? Yea, yea, that is the problem. Is there a problem with rodents in potato storages? Yea, yea, that is the problem. Do you think that productivity of milk production is too low? Yea, yea, that is the problem.

Yea, yea, that is the problem-lausetta seuraa: You see, …. ja sen jälkeen kuulen pidemmän vastauksen kysymykseeni. Nämä kahvituokiot ovat ihan mahtavia. Kyseinen kollega opettaa minulle myös kärsivällisesti amharaa.

Lounastauolla kaikki lähtevät yleensä koteihinsa syömään. Lounastauko on pidempi kuin Suomessa, yli tunnin. Tässä odotellaan lounasta Tana-järven rannalla. Taustalla Bahir Darin ainoa pilvenpiirtäjä. Kuva: Atte Penttilä
Lounastauolla kaikki lähtevät yleensä koteihinsa syömään. Lounastauko on pidempi kuin Suomessa, yli tunnin. Tässä odotellaan lounasta Tana-järven rannalla. Taustalla Bahir Darin ainoa pilvenpiirtäjä. Kuva: Atte Penttilä

Osa 2: Kokoukset

Sitten on työpaikan kokouskäytännöt. Kokouksen puheenjohtaja esittelee asialistan, jota lähdetään käymään kohta kohdalta läpi.

Kaikki, varsinkin etiopialaiset, kirjoittavat tässä vaiheessa kiivaasti muistiinpanoja. Enkä puhu nyt mistään yksittäisistä ranskalaisista viivoista vaan armottoman nopeasta sanasta sanaan ylöskirjoittamisesta.

Erehdyin menemään ekaan kokoukseen ilman muistiinpanovälineitä ja tunsin oloni vähän alastomaksi, koska en voinut edes piiloutua läppärin tai iPhonen taakse. Katastrofi.

Sitten alkaa asioiden varsinainen asioiden käsittely. Se menee yleensä niin, että yksi työntekijöistä ilmaisee kantansa.

Tämän jälkeen toinen työntekijä ilmaisee kantansa niin, että ensin toistaa ensimmäisen tyypin kannan kokonaisuudessaan ja tämän jälkeen kertoo oman kantansa.

Kolmas tyyppi toistaa kahden ensimmäisen kannat ja sitten kertoo omansa.

Lopuksi puheenjohtaja kysyy, että eikö varmasti kenelläkään muulla ole mitään lisättävää.

Saattaa kuulostaa tehottomalta ja hermoja raastavalta – sitä se välillä on – mutta tässä (etiopialaisessa) kokouskäytännössä on se etu, että ainakin koen joka kokouksessa tulleeni kuulluksi ja minulle on annettu mahdollisuus ilmaista itseni hyvin selkeästi.

Osa 3: Myöhästelijät

Silmiinpistävä ero kokouskäytännöissä on toimiminen myöhästyneiden suhteen. Suomessa kokouksesta myöhästyneet yleensä pahoittelevat ja istuvat häpeillen takariviin.

Täällä myöhästyneet astelevat coolisti huoneeseen ja puheenjohtaja alkaa kohteliaasti kertoa myöhästyneelle, mikä on kokouksen aihe ja mitä on tähän asti käsitelty.

Tähän briiffaukseen voi helposti mennä muutamakin minuutti. Voitte kuvitella, että naurussa oli hieman pitelemistä, kun yhteen kokoukseen tuli neljä myöhästynyttä ja tämä sama kuvio toistui joka kerta.

DSCF4957
Kenttäreissulla Fogerassa, joka on toinen projektialueistamme. Tässä on meneillään hirssin ja riisin kuivaus.

Toistaiseksi tässä kehitysyhteistyöprojektissa työskennellessäni en ole kokenut suurta oivallusta siitä, että suomalaiset ovat ainutlaatuinen ja maailman tehokkain kansa ja meillä on maailman uutterimmat työntekijät ja paras työkulttuuri.

 On vain hieman erilainen työkulttuuri.

Suurin yksittäinen ero on ehkä siinä, että olen useimmissa kokouksissa sukupuoleni puolesta vähemmistöä, paikan ainoa tai toiseksi ainoa nainen.

 That is the problem.  

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s